sunnuntai 28. marraskuuta 2010

en tiedä mitä olemme

Minussa on kuvia valkeista unista joita en ole nähnyt.

Kielletään luisista aamuista jolloin huudot menettävät äänen ja kasvot ovat hauraat, aamut luovat herätyksen eteiseen.
Askel ja puhalletaan keksityt pelot kohti yksinäisiä

siivissä simpukoita jotka hukkuivat



Haamuja verhojen takana
ne ovat sanoja, kun kerrotaan tarinoita.
Hahmoja, kun en kuullutkaan puhetta
enkä hengitystä lauseiden välissä.

Vain yössä loputon huone, joka ei kaipaakkaan mitään.

1 kommentti:

  1. ehkei se ole yksin ja ehkei
    se edes ole olemassa.

    sinussa on jotain todella
    kaunista.

    VastaaPoista