sunnuntai 12. joulukuuta 2010

lintuneidin päiväkirja

Elämä makaa vuoteellaan
kaipaus pilkkaa hartioilla

verhoutuneet puut ikkunan takana
nauravat kyynisesti
kun rakkaus kuolee tarinaan
sen jonkun toisen

se oli kipeä
kipeämpi
taivas satamassa pois
äänesi häpeissään hukkunut
ja minussa katkenneet sanat

unina pesty
satuina keholle

luopunut

1 kommentti:

  1. kunpa aamut olisivatkin kauniimpia, mutta yöt ovat ne joihin tahdon paeta.

    psst, blogisi on ihana ♥

    VastaaPoista